maanantai 10. elokuuta 2015

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa... wait, mä olin mukana

Palasin lomilta. Niin paljo ehti tapahtuu kesän aikana, et en ees tiedä mistä alottaa.
Viikonloppuna oli ne häät. Ne häät jotka piti mua kiireisenä koko kesän. Oon toisaalta ilonen et ne on ohi, mut silti jotenki tyhjä olo.
Ne ihmiset oli siellä. Ne jotka hylkäs ja jätti mut. Ja me oltiin ku ennenkin. Huonoo läppää, liikaa viinaa, pienii palveluksii puolin ja toisin. Silti mikään ei oo niiku ennen.

Kai mun pitäis olla tyytyväinen, meil on kohteliaat välit. Sitähän mä toivoin... Nii varmaan, mä toivoin et voisin satuttaa niitä, vittu vähintää yhtä kovaa, ku ne satutti mua. Ne teki väärin, ne teki rikoksen ja luulivat etteivät ikinä jää kiinni. Ne yritti tuhota mut. Ja silti mä vittu ikävöin niitä!?!?! Sen hetken, must tuntu et kaikki on hyvin.
"Ei vitsi, ne kamat jäi kuivumaan sinne asuntolaan."
"No ei se mitää, kyl mä oisin ne tuonu sit mukanani." Ja perään kohteliaat hymyt. Vaik mä tiedän ettei niil oo mitään asiaa meidän tonteille eikä mulla niiden. Me tiedettiin varmaan molemmat, siinä ollessa, et ei tästä mitään tuu enää saamaan takas.
Ja niinku mä nautin siitä, kun ne ei aluks uskaltanu liikkuu ku seinien vieriä, ne ties et meidän koko jengi karttaa niitä ku ruttoo, kaikki tietää mitä ne teki. Sit mun oli vaan pakko tehä se alote. Hyväksyy ne siihen. Mä luulen et tää oli nyt vaan se joutsenlaulu. Mul on tosi haikee fiilis vaik ne on jo kaks vuotta sitte poistunu mun elämästä. Ei muilla oo, mut me sentää asuttii yhes ja oltii toistemme ainoot ystävät. Mun pitää vaa oppii päästää irti. Silti osa must toivoo, et kyl vielä joskus.

Mä nään siit unia. Mulle sanottii, et sillon ku näät toisest unia nii teidä sielut on yhdes jossai toisessa ulottuvuudessa. Tosi kaunis ajatus. Unissa kaikki on nii helppoo.

Mä aloin myös syömää kunnolla loman aikaa. Kaike luomuna. Kasviksii ja rasvoja. Mun paino on siis jo normaalis. Lihoi en oikee osaa syödä, mut kananmunat menee, samoi pähkinät. Ja aamusin Bulletproof kahvi. Sillä vetää jo pitkälle päivää, eikä oo mitää himoja. Tää on outoo, mut toimii. En ees kytänny vaakaa ja sit ku tulin kotii, nii olinki paljo kevyempi. Täst on iha hyvä jatkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti